työkulttuuri

työkulttuuri Vip salonissa
Työkulttuurissa en vielä ole huomannut suurempia eroja, kuin puheliaisuuden. Hollantilaiset ovat paljon puheliaampia ja selittävät kokoajan jotakin, vaikken mitään siitä ymmärräkkään.
Hiuksia pestessä ei laiteta kappaa päälle vaan pyyhe hartioille. Rullakampausta tehdessä hartioilla on vain pyyhe. Kappa laitetaan vasta kun aletaan värjäämään tai leikkaamaan. Värjätessä kapan alle hartioille laitetaan pyyhe ja myös kapan päälle. En sitten tiedä eikö näillä ole värin kestäviä kappoja ollenkaan. Niskaliinoja ei käytetä. Jokaisella oppilaalla ja opettajalla on työtakki, missä lukee koulun nimi eli Vitalis college ja oma nimi. Housujen värillä ei ole väliä, eikä näköjään paidankaan jos on työtakki päällä.

Vaikka asiakkaita olisi tarpeeksi tekijöille, saatetaan laittaa omaa tukkaa kaverin kanssa, jolloin ihmiset, jotka tekee asiakkaita, joutuu tekemään montaa samaan aikaan. Sen ymmärrän, jos tehdään kaverin hiuksia, kun asiakkaita ei ole tai niitä ei ole tarpeeksi. Jos asiakkaita ei ole harjoitellaan harjoituspäälle kampauksia tai rullauksia. Myös opettajat tekevät asiakkaita samallatavalla, kuin oppilaat.

Koulussa jokaisella oppilaalla on hankituna kaikki työvälineet. Harjat, kammat, sakset, fööni, raudat, pinnit, permisrullat, permispaperit, muotoilutuotteet. Jotkut ovat osa-aikaisesti töissä, joillakin vanhemmat maksavat tarvittavat asiat.

Olen myös ollut joka aamu ensimmäinen tai ensimmäisten joukossa paikalla aamulla töissä, ja loput tulee 15 minuutin sisään kun paikka on jo auki. Kuulin myös, että tällä alueella, jossa tällä hetkellä asun, ollaan yleensä myöhässä sen 15 minuuttia. Eli ollaan vähän enemmän suurpiirteisiä, kun Suomessa.

Työkulttuuri yleisesti

Puheliaisuuden olen huomannut pääeroavaisuudeksi täällä kun Suomessa. Asiakkaan kanssa keskustellaan kokoajan, heitetään vitsiä ja nauretaan. Kolleegani Knippen Enzossa sanoi hyvin "kerran joku tyttö kysyi:onko nää kaikki asiakkaat teidän jotain kavereita" Ollaan enemmänkin kavereita, kuin asiantuntija ja asiakas.

Ihmiset ottaa enemmän kosketuksellisesti kontaktia, eli jos sanotaan jotain hauskaa tai muuten jotakin saatetaan koskettaa olkapäätä tai kättä, luultavasti jokaikinen kolleegani ja opettaja tehnyt näin, joka ollut hieman uutta ja outoa minulle. Jos joku opettaja tai työkaveri tekisi minulle näin Suomessa olisin vähän kummastunut. Pidetään huolta siis "omasta tilasta" eikä noin vain mennä koskemaan tuntemattomia. Ja olen huomannut, että ite on tullut vähän tämä sama tapa paristi tehtyä, mitä en olisi ikinä Suomessa tehnyt.

Hirveän tärkeää on myös moit ja moimoi, eli tervehdykset ja hyvästelyt. En ole kertaakaan huomannut, ettei olisi jätetty välistä, ja myös henkilöt hyvästelevät ja tervehtivät asiakasta jota ei olisivatkaan palvellut ollenkaan.

Kahvin kanssa tarjoillaan aina keksi.

Hiuksia pestessä leikkaukseen tai föönaukseen, ei hartioilla ole kappaa ikinä vaan pelkkä pyyhe, jokaisessa kolmessa paikassa, missä olen ollut on tämä sama käytäntö.

Hoitoaineen käyttö paljon vähäisempää. Käytetään vaan värjäyksen yhteydessä tai silloin kun sitä välttämättä tarvitaan. Pauls hairsupportissa ei hoitoaineita ollut ollenkaan isoissa koissa, vaan pienissä erikoismaskeissa.